Vieraskynä: Perttu Rytsölä (Devolon Oy)

Erilaisia digitaalisia palveluja tarjoavan Devolon Oy:n kehityspäällikkö Perttu Rytsölä tarttui rohkeasti vieraskynään ja kirjoitti blogipostauksen sovellusten kehittämisestä. Jos etsit vinkkejä, joilla luot maailman parhaan sovelluksen, tässä niitä on sinulle tarjolla

Appi, joka valloitti maailman

Kukapa meistä ei olisi joskus miettinyt, että juuri tällainen digipalvelu tarvitaan tai että tuollainen mullistaisi yhteiskuntamme tai pelastaisi maapallon. Anna kokeneen palveluntuottajan kertoa miten vältyt karikoilta, kun lanseeraat meille seuraavan tinderin, jodelin tai tiktokin.

Pidä perusidea simppelinä. Helposti sanottu, yllättävän vaikea pitää kiinni. Kun palvelua ideoidaan, kannattaa tietenkin pohtia sen toiminnallisuuksia mahdollisimman laajasti, mutta lopuksi villakoiran ydin tulee kiteyttää yhteen ajatukseen.

Joskus ikiaikainen ratkaisu voi olla parempi kuin uusi ja moderni. Otetaan esimerkiksi Museokortti, jonka yrityksemme Devolon teki Suomen Museoliitolle. Moni ihmetteli sitä julkistaessa, miksi järjestelmä perustuu vanhaan muovikorttiin eikä tehty applikaatiota. Tehdessämme sitä meille oli selvää, että siitä pitää tulla koko kansan kortti. Ei voida edellyttää, että asiakkaalla on oltava älypuhelin, jotta hän voi ostaa Museokortin. Niinpä muovikortti piti olla ja lopulta kysymys oli, että pitäisikö sen lisäksi olla applikaatio. Ei pitänyt, ajateltiin ja niinpä appis on vasta nyt, yli neljä vuotta palvelun julkistamisen jälkeen, työn alla.

photo-1480694313141-fce5e697ee25.jpg

Usein kumminkin päädytään siihen lopputulokseen, että applikaatio tehdään. Vasta tehdessä sitä alkaa todella ymmärtää, mitä kaikkea muuta palvelu voi sittenkin tehdä. Joskus tuntuu suorastaan sietämättömältä, että ei ymmärretty huomioida sitä ja tätä ja oikeastaan sitä kolmatta juttua, sehän on koko homman ydin.

Tämä on toki ymmärrettävää. Toteutuksen eli koodaamisen kannalta kaikki muutokset vain ovat hankalia. Ne voivat lisäävät tuotteen kokoa ja monimutkaisuutta yllättävän paljon. Niinpä jos jokin kuningasidea kesken projektin tulee, voi olla helpointa lopettaa kaikki siihen asti tehty ja aloittaa alusta. Jos vaikka tekee yksinpeliä ja ajattelee, että tämä voisi toimia myös moninpelinä, on melkein helpointa keskittyä vain siihen. Parempi tehdä erinomainen yksinpeli tai erinomainen moninpeli kuin jokin mikä on keskinkertainen kumpaakin.

Mitä mikäkin maksaa? Jos on vähääkään innostusta koodaamiseen, voi yksinkertaisen palvelun voi tehdä vaikka itse. Chatroulette on mielestäni paras esimerkki siitä miten hyvällä idealla ja minimaalisella työnteolla voi luoda globaalin tuotteen. Chatrouletten, palvelun joka siis arpoo kaksi keskustelijaa videoyhteyteen keskenään, kehitti moskovalainen 17-vuotias opiskelija kahden viikonlopun aikana. Käyttöliittymä on karu, mutta toimii.

photo-1517503733723-8ea1cf616798

Monella meistä ei ole innostusta koodaamiseen, mutta se ei ole este hittituotteen tekemiseen, koska koodareita on maailma täynnä. Jos tilaa sovelluksen Helsingistä, se maksaa tietenkin enemmän, kuin jos sen tilaisi vaikkapa Karachista. Molemmista paikoissa on lahjakkaita ihmisiä ja niistä voidaan toimittaa toimiva tuote. Ero tässä on se, että kun kotimaasta tilaa, niin kulttuurierot ovat pienemmät, ihmiset ymmärtävät paremmin toisiaan ja tuote valmistuu sujuvammin. Kun tilaa kauempaa, niin jotta saadaan juuri sitä mitä pitää, tulee projekti jakaa pienempiin osiin ja tilaajan valvoa ja ohjata enemmän tekemistä. Tämä on nyrkkisääntö – poikkeuksia tietenkin löytyy.

Entä se budjetti? Perusappi Helsingistä tilatessa maksaa viisinumeroisen summan. Tästä puolet maksetaan tilatessa, ja loput, kun tuote on valmis. Kulut eivät kumminkaan lopu siihen. Tuotetta tulee jatkuvasti päivittää ja yleensä sen ominaisuuksia halutaan kehittää. Niinpä budjetoidessa varaudu siihen, että julkistuksen jälkeen kuukausitasolla kuluu nelinumeroinen summa rahaa.

Puhutaan siis isoista rahoista, varsinkin kun kotimaasta tilataan, mutta esimerkiksi Itä-Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kauko-Idässä kustannukset merkittävästi alempia. Näissä myös toimii suomalaisjohtoisia yrityksiä, kuten meidän Virossa ja Armeniassa toimiva Devolon, jotka pystyvät yhdistämään kotimaisen tuotantotavan ja edullisen hintatason.

Ei tietenkään kannata koko perintöään laittaa likoon johonkin palveluun sillä ajatuksella, että tästä ehkä tulee miljardeja. Toisaalta ei kannata liikoja pelätäkään: vaikka epäonnistuisi, niin startupista saa kokemuksen, jota kirjoista ei voi oppia eikä rahalla ostaa.

Perttu Rytsölä

Chief Business Development Officer

Devolon Oy

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s